"Ekoenergia-merkki myönnetään uusiutuvalle bioenergialle. Sähkön- ja lämmöntuotantoa koskevat samat kriteerit. Ekoenergia-merkityksi lasketaan laitoksen tuotannosta vain se osuus, joka on tuotettu Suomen luonnonsuojeluliiton kriteerien mukaan. Uusiutuvista biopolttoaineista sähköä tai lämpöä tuottavan yrityksen on laadittava selvitykset tuotannon hiilidioksidipäästöistä sekä polttoaineista ja niiden alkuperästä. Selvitykset toimitetaan Suomen luonnonsuojeluliitolle tilintarkastuksen yhteydessä.

Energian tulee olla tuotettu seuraavilla polttoaineilla:

• metsähake
• puru
• kuori
• puuperäiset jäteliemet
• ruokohelpi
• olki
• energiapaju
• mädättämällä tuotettu biokaasu
• kaatopaikoilla talteen otettu kaasu
• puuperäiset jalosteet kuten pelletit
  

Mahdollisesti myös muut energianlähteet voidaan hyväksyä. Jätteen tai turpeen poltolla aikaansaatua energiaa ei kuitenkaan voida hyväksyä merkin piiriin."

***

Seuraavassa esitetyt kriteerit astuvat voimaan 1.1.2012 alkaen korvaten yllä näkyvät vanhat kriteerit:

"Ekoenergia-merkki myönnetään kriteerit täyttäen biopolttoaineilla tuotetulle sähkölle ja lämmölle. Biopolttoaineista sähköä tai lämpöä tuottavan yrityksen on laadittava selvitykset tuotannon hiilidioksidipäästöistä sekä polttoaineista ja niiden alkuperästä.

Energiapuun korjuussa on vähimmäisvaatimuksena noudatettava Tapion energiapuun korjuun suosituksia (pdf, 732 Kt), jotta polttoaine hyväksytään Ekoenergia-merkin piiriin. Bioenergiaa tuottavan voimalaitoksen tuhka on mahdollisuuksien mukaan ohjattava hyötykäyttöön. Ensisijaisesti tuhka on ohjattava Metsätuhkalannoitteeksi. Tuhkan käytöstä on raportoitava Luonnonsuojeluliitolle vuosittain.

Selvitykset toimitetaan Suomen luonnonsuojeluliitolle tilintarkastuksen yhteydessä.

Sähkön tuotanto

Ekoenergia-merkityksi sähköksi lasketaan laitoksen tuotannosta vain se osuus, joka on tuotettu Suomen luonnonsuojeluliiton kriteerien mukaan.

1.1.2012 jälkeen tilattujen voimalaitosten on kyettävä teknisesti ja takuuehtojen mukaisesti polttamaan Ekoenergia-merkin kriteerit täyttäviä polttoaineita siten, että laitoksen mitoitusteho saavutetaan ilman muita energianlähteitä (esim. turvetta). Uusilla voimalaitoksilla on teknisesti kyettävä polttamaan 100 prosenttisesti kriteerit täyttäviä polttoaineita ympäri vuoden (poislukien erikoistilanteet kuten häiriö- ja voimalan ylösajotilanteet).

1.1.2000 jälkeen valmistuneiden voimalaitosten on teknisesti kyettävä polttamaan vähintään 70 prosenttisesti kriteerit täyttäviä polttoaineita. Voimalaitoksen mitoitusteho on myös saavutettava polttamalla 70 prosenttisesti kriteerit täyttäviä polttoaineita.

Ennen vuotta 2000 valmistuneiden voimalaitosten on teknisesti kyettävä polttamaan vuositasolla vähintään 50 prosenttisesti kriteerit täyttäviä polttoaineita. Voimalaitoksen mitoitusteho on myös saavutettava polttamalla 50 prosenttisesti kriteerit täyttäviä polttoaineita.

Ennen vuotta 2012 tilattu voimalaitos, joka ei täytä kriteereitä, voidaan hyväksyä Ekoenergia-merkin piiriin, jos sen tekniikkaa uusitaan siten, että laitos täyttää kriteerit. Energiayhtiön on tällöin hyväksytettävä suunnitelma voimalaitostekniikan uusimisesta Luonnonsuojeluliitolla ja raportoitava suunnitelman toteutumisesta vuosittain.

Suomen luonnonsuojeluliitto suhtautuu kielteisesti kantojen ja juurakoiden energiakäyttöön. Juurakot sitovat maaperää ja estävät humuksen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Kannot toimivat metsässä pitkään hiilivarastona niiden hitaan lahoamisen vuoksi ja turvaavat metsäluonnon monimuotoisuutta tuomalla lahopuuta monien eliöiden tarpeeseen. Näiden syiden vuoksi kantoja ja juurakoita ei lasketa mukaan Ekoenergia-merkityn sähkön polttoaineeksi.

Ekoenergia-merkityn sähkön tulee olla tuotettu seuraavilla polttoaineilla:

• metsähake poislukien kannoista ja juurakoista tehty hake

• puru

• kuori

• puuperäiset jäteliemet

• ruokohelpi

• olki

• energiapaju

• mädättämällä tuotettu biokaasu

• kaatopaikoilla talteen otettu kaasu

• puuperäiset jalosteet kuten pelletit

Mahdollisesti myös muut energianlähteet voidaan hyväksyä. Jätteen tai turpeen poltolla aikaansaatua sähköä ei kuitenkaan voida hyväksyä merkin piiriin. Alkuperältään ulkomainen polttoaine hyväksytään Ekoenergia-merkityn sähkön piiriin tapauskohtaisen tarkastelun perusteella.

Lämmön tuotanto
Kuluttajan mahdollisuus kilpailuttaa kaukolämmön toimittaja on hyvin rajallinen. Tämän vuoksi Ekoenergia-merkki myönnetään 1.1.2012 lähtien seuraavassa esitetyin kriteerein vain kokonaisille kaukolämpöverkoille.

Jos samaan kaukolämpöverkkoon tuottaa lämpöä useampi yritys, Ekoenergia-merkki voidaan kuitenkin myöntää sen yrityksen tuottamalle kaukolämmölle, joka täyttää kriteerit, vaikkei koko verkkoon tuotettu kaukolämpö täyttäisi kriteereitä.

Ekoenergia-merkki voidaan myöntää sellaisille kaukolämpöverkoille, joiden laskennallinen päästökerroin alittaa 100 g CO2/kWh kalenterivuositarkasteluna. Päästökerroin lasketaan keskiarvona kolmen vuoden ajalta siten, että ensimmäisen Ekoenergia-merkintävuoden osalta lasketaan vain ko. vuoden päästökerroin, toisena kahden vuoden päästökertoimien keskiarvo ja kolmantena vuonna kolmen vuoden päästökertoimien keskiarvo. Tästä eteenpäin kerroin lasketaan kolmen viimeisen vuoden päästökertoimien keskiarvona. Jos kaukolämpöverkon päästökerroin ylittää 100 g CO2 / kWh ensimmäisenä Ekoenergia-merkinnän vuotena, kaukolämpöverkon päästöjä on vähennettävä seuraavan kahden vuoden aikana siten, että kolmen vuoden keskiarvo alittaa 100 g CO2 / kWh.

Päästökerroin lasketaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon tapauksessa käyttäen hyödynjakomenetelmää. Esimerkki kaukolämpöverkon päästökertoimen laskemisesta on esitetty liitteessä 1.

Hyödynjakomenetelmän laskentakaava:
Lämmön osuus yhteistuotannon päästöistä kh = (Eh /ɳh) / (Ee/ɳe + Eh /ɳh), jossa
Ee = Tuotettu sähköenergia
Eh = Tuotettu lämpöenergia
ɳe = Erillisen sähköntuotannon hyötysuhde (39 %)
ɳh = Erillisen lämmöntuotannon hyötysuhde (90 %)

Laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa: Fh = kh x F, jossa
F = polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa

Kaukolämpöverkon päästöjen laskennassa käytettävät kertoimet:

• Ekoenergia-merkityn sähkön tuotantoon hyväksytyt polttoaineet: 0 g CO2/kWh

• kannot ja juurakot: 150 g CO2 /kWh

• raskas polttoöljy: 279 g CO2/kWh

• kevyt polttoöljy: 267 g CO2/kWh

• maakaasu: 202 g CO2/kWh

• nestekaasu: 227 g CO2/kWh

• turve: 382 g CO2/kWh

• kivihiili: 341 g CO2/kWh

• koksi: 389 g CO2/kWh

• jätteenpoltto: lasketaan energiasisältöön pohjautuva päästökerroin laitoskohtaisesti

• sähköllä tuotettu lämpö: Suomen sähköntuotannon ominaispäästökerroin ko.vuodelta

Alkuperältään ulkomaista polttoainetta tarkastellaan tapauskohtaisesti, jos sitä ei ole hyväksytty Ekoenergia-merkityn sähkön piiriin."