Biokaasu

Monipuolinen uusiutuvan energian lähde

Biokaasu on monipuolinen uusiutuvan energian lähde, jota tuotetaan mädättämällä biokaasureaktoreissa yhdyskuntien, teollisuuden ja maatalouden biohajoavia jätteitä sekä sivuvirtoja – ja jota saadaan lisäksi kerättyä kaatopaikoilta kaatopaikkakaasuna. Biokaasua muodostuu eloperäisen aineen hajotessa mikrobiologisesti hapettomissa oloissa. Biokaasu sisältää keskimäärin 50 - 70 % metaania (loput suurelta osin hiilidioksidia). Biokaasua voidaan hyödyntää sähkönä, lämpönä, liikennepolttoaineena ja työkonepolttoaineena. Sitä voidaan myös syöttää maakaasuverkkoon, sillä metaani on sekä biokaasun että maakaasun pääkomponentti.

Biokaasuteknologiaa

Eloperäisen aineksen hajotessa hallitsemattomasti vapautuu kasvihuonekaasuja, joiden talteenottoa ja hyödyntämistä on syytä kannustaa ilmastonsuojelusyistä. Biokaasuteknologialla tämä onnistuu tehokkaasti, ja kun tuotetulla uusiutuvalla energialla korvataan fossiilisia energianlähteitä, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä lisää.
Biokaasuteknologian avulla saadaan jäteresurssin lannoitearvo säilytettyä mukaan lukien suurin osa typestä, joka menetetään lähes kokonaan muissa biojätteen käsittelymenetelmissä. Siten jäteresurssin materiaalikäyttö jätelain hierarkian mukaisena ensisijaisena hyödyntämismenetelmänä voidaan toteuttaa. Lisäksi jätteen energiasisältö saadaan talteen korkealaatuisena, 140-oktaanisena moottoripolttoaineena. Korvattaessa mädätysjäännöksellä mineraalilannoitteita saadaan vähennettyä niiden tuotantoon ja kuljetuksiin käytettyä fossiilista energiaa ja siitä aiheutuneita päästöjä. Suomalaisen ruuan korkeaa fossiilienergiapitoisuutta ja siitä aiheutuvaa suurta jalanjälkeä voidaan pienentää. Tämä onnistuu käyttämällä tuotettua biokaasua maatilan koneiden polttoaineena, jolloin fossiilienergiasta voidaan ruuan tuotannossa vapautua.
Biokaasutekniikka soveltuu erityisen hyvin nopeasti hajoavan (haisevan) ja vesipitoisen biojätteen käsittelyyn, mutta sen lisäksi monia muitakin jätteitä, kuten olkea ja paperia, voidaan hyödyntää. Lisäksi myös peltoenergiakasvit käyvät raaka-aineeksi. Puu sen sijaan ei korkean ligniinipitoisuuden takia ole biokaasutekniikalle käyttökelpoinen resurssi.

 

Hyvä hyötysuhde, pienemmät päästöt

Sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa biokaasulla kaiken tyyppisten lämpövoimakoneiden avulla, mukaan lukien yleisimmässä käytössä olevat polttomoottorit, sekä myös polttokennoilla. Sähkön ja lämmön tuotanto on mahdollinen sekä suurissa keskitetyissä voimalaitoksissa että pienissä hajautetuissa maatilakokoluokan voimalaitoksissa. Kaasumaisena polttoaineena biokaasulla on kaikissa voimalatyypeissä saavutettavissa korkeampi polton hyötysuhde ja alhaisemmat päästöt kuin millään nestemäisellä tai kiinteällä polttoaineella.
Polttoaineen elinkaarella mitattuna sekä kasvihuonekaasupäästöt että muut ilmapäästöt ovat biokaasulla alempia kuin muilla biopolttoaineilla. Käytettäessä tuotantoon sellaista resurssia, joka muutoin vapauttaisi metaania ilmakehään, biokaasulla on saavutettavissa negatiivisen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Toisin sanoen energian tuotannon sivuvaikutuksena saadaan vähennettyä myös ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta.
Jäteperäisen biokaasun resurssi Suomessa on 14 TWh. Huomattavasti enemmänkin voitaisiin tuottaa energiakasveja käyttäen, mutta tällöin kilpailtaisiin maa-alan käytöstä muiden maan käyttötarkoitusten kanssa. Suomen koko sähkön tarve voitaisiin kattaa energiakasviperäisellä biokaasulla, mutta se edellyttäisi 50.000 km2 viljelypinta-alaa eli 10-kertaista siihen nähden, mitä Suomessa on tavoiteltu energiakasvien viljelypinta-alaksi.

Linkkejä lisätietoihin:

  • Suomen biokaasuyhdistys ry:n sivut, jotka sisältävät mm. biokaasulaitosrekisterin eli tiedot Suomen jokaisen biokaasulaitoksen tuotannosta sekä biokaasuteknologian yrityksistä:
    http://www.biokaasuyhdistys.net/

 

Tehdyt toimenpiteet