Valmistumisvuosi: 1928-1929
Sijaintikunta ja -paikka: Imatra, Vuoksi
Omistaja: Fortum Power & Heat
Ekoenergian myyjä: Fortum, Energiapolar
Rakennevirtaama:
Putouskorkeus:
Teho: 178 MW
Vuosituotanto: 1000 GWh
Vesistö: Vuoksen vesistö, Vuoksi

Historia
Vuonna 1920 valmistunut Imatran voimalaitos on Suomen suurin vesivoimalaitos, jonka tuotantokyky on noin 178 MW ja vuosittainen sähkön tuotanto noin 1000 GWh.

Imatran ja Tainionkosken voimalaitokset sijaitsevat Saimaasta Laatokkaan virtaavan Vuoksen varrella. Tainionkosken voimalaitos sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Saimaasta ja Imatran voimalaitos noin kuusi kilometriä Tainion voimalaitoksesta alavirtaan. Vuoksi on Suomen vesirikkain joki ja voimalaitokset tuottavatkin yhdessä noin 10 % Suomen vesivoimasta.

Imatran voimalaitosta alettiin rakentaa vuonna 1922. Työmaalla oli parhaimmillaan jopa 1000 ihmistä töissä. Voimalaitoksen ensimmäinen koneisto käynnistettiin vuonna 1928 ja sähkön toimitus alkoi 1929 alkuvuodesta. Vuonna 1932 Suomen hallitus esitti, että valtio perustaisi erillisin osakeyhtiön voimalaitoksen tarpeisiin. Näin sai syntynsä yksi Suomen historian kuuluisimmista energiayhtiöistä Imatran Voima, joka myöhemmin vuonna 1998 yhdistyi Neste Oy:n kanssa ja sai uudeksi nimekseen Fortum.

Vuoksen vaelluskalat ja saimaannorppa
Imatran voimalaitoksen alapuolisella Vuoksen osalla Venäjän puolella rajaa on kaksi voimalaitosta ennen joen laskua Laatokkaan. Laatokasta nousevilla vaelluskaloilla ei ole nousumahdollisuutta Vuoksen Venäjän puoleisten voimalaitosten ohi Imatran voimalaitoksen alle. Kalatien rakentamista Imatran voimalaitoksen yhteyteen ei ole täten katsottu ajankohtaiseksi. Imatran kosken on oletettu olleen luonnontilaisena vaelluseste aikoinaan Laatokasta nousseille kaloille.

Kun Vuoksi oli vielä vapaa, joen lohikalakanta oli hyvin runsas ja monilajinen. Laatokan kuulu lohi ja taimen nousivat virtaa ylös aina Imatran kosken alle saakka. Saimaassa elävät järvitaimen sekä jääkautiset reliktilajit, saimaanlohi ja nieriä laskeutuivat myös Vuokseen, joten kalastajille oli tarjolla poikkeuksellisen hyvät apajat Vuoksen koskilla.

Imatran kosken voimalaitospatojen suodosvesipuroissa elää elinvoimainen paikallinen taimenkanta. Puroja kunnostettiin vuonna 1999 taimenen elinolosuhteiden parantamiseksi.

Saimaan norppakannan lisääntymistä haittaa joinakin talvina Saimaan vedenpinnan luonnollinen vaihtelu, joka liikuttaa rantajäitä ja rikkoo pesiä. Fortum osallistuu vuosittain viranomaisneuvotteluihin, joissa sovitaan mahdollisista maaliskuun aikana tarvittavista norpan pesät paremmin turvaavista vedenkorkeuksista.

Säännöstely
Vuoksen veden juoksuttaminen toteutetaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä 1980- luvun lopussa laadittuun valtiosopimukseen perustuen. Vuoksen voimalaitosten lyhytaikaissäännöstelystä saatavat hyödyt ovat valtakunnan tasollakin tarkasteltuna merkittäviä. Lyhytaikaissäännöstely aiheuttaa nopeiden vedenkorkeuden vaihteluiden vuoksi jonkin verran rantojen eroosiota ja veden samentumista Imatran kosken alapuolella. Säännöstelyn vähentäminen on nykyisessä tilanteessa kuitenkin erittäin vaikeaa.

Imatran ja Tainionkosken voimalaitosten yläpuolisen Saimaan vedenkorkeus noudattaa normaalissa vesitilanteessa luonnonmukaista vedenkorkeutta. Jos vedenpinta on poikkeuksellisen korkealla tai matalalla, Vuoksen juoksutuksissa voidaan poiketa luonnonmukaisesta tulvien tai kuivuuden aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi Saimaalla.

Ilmakuva
Kansalaisen Karttapaikka tarjoaa voimalaitoksesta ja sen ympäristöstä hyväresoluutioisen ilmakuvan.