Tuulivoima
Tuuli saa voimansa auringosta
Aurinko lämmittää maapalloa epätasaisesti. Lämpötilaerot aiheuttavat ilmanpaineen eroja, jotka puolestaan saavat ilmamassat liikkeelle. Tuulienergiaa hyödynnetään muuttamalla sen liike-energia pyörimisliikkeeksi ja edelleen sähköksi tuulivoimalan generaattorissa. Tuulisähkön tuotanto vaihtelee tuulisuuden mukaan. Sähkön tasainen saanti varmennetaan tällöin säätämällä muiden voimalaitosten tehoa.
Useita tuulivoimalatyyppejä
Käytetyimpiä tuulivoimamalleja ovat kolmilapaiset, vaaka-akseliset, potkurimalliset laitokset. Nämä voimalat soveltuvat hyvin laajempaan sähköntuotantoon. Suomessa suurimpien laitosten koko on 2-3 MW. Yksittäisten tuulivoimaloiden kokoa voi kasvattaa jopa 5 megawattiin tai yli merelle rakennettavien offshore-laitoksien osalta. Laitoksen käyttöikä on 20-40 vuotta, jonka jälkeen laitos tulee uudistaa tai purkaa.
Pienimuotoisia tuuliturbiineita tuotetaan myös yksityiseen käyttöön, kuten veneisiin, kesämökkeihin, kotitalouksiin tai jopa yritysten katolle omaa energiaa tuottamaan. Teholtaan 230 voltin tuuligeneraattori on liitettävissä sähköverkkoon.
Lisää tuulivoimaa!
Suomessa oli syyskuussa 2007 toiminnassa 106 tuulivoimalaa, kokonaiskapasiteetiltaan 107 MW. Tuulivoimalla katetaan noin 0,2 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Suomessa tuulienergian hyödyntämistä on mahdollista kasvattaa huomattavasti nykyisestä määrästä.
Suomessa on runsaasti tuotantoon sopivia alueita, kuten rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit. Merialueilla tuulivoimakapasiteetti voisi olla jopa kymmeniä terawattitunteja vuositasolla. Suomessa on jo korkeatasoista tuulivoimateknologian osaamista ja tutkimustoimintaa.
Tuulivoiman työllistävä vaikutus on merkittävä, esimerkiksi Euroopassa tuulivoimateollisuudessa työskentelee jo noin 20 000 ihmistä. Itse asiassa tuulivoima työllistää enemmän kuin perinteiset energiamuodot tuotettua kilowattituntia kohti. Tuulivoimaloiden käyttökustannukset ovat hyvin pieniä, suurin menoerä painottuu rakentamisajalle.
Vähän ympäristövaikutuksia
Tuulivoiman hyödyntämisen ympäristövaikutukset ovat vähäiset, sillä tuotannossa ei synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maahan. Ympäristöhaitat koostuvat pääasiassa rakennusaikaisista vaikutuksista, melu- ja maisemahaitoista sekä tuulivoimalan vaikutuksista lintuihin ja lepakoihin.
Tuulivoimalat erottuvat maisemasta kokonsa ja muista rakennelmista
poikkeavan muotonsa vuoksi.
Maisemavaikutuksia
voidaan minimoida sijoittamalla voimaloita mahdollisimman vähän
näkyvälle paikalle tai alueelle jossa on samaa kokoluokkaa olevia rakennuksia,
sekä merelle ja tuntureille näkymää miellyttäviin muodostelmiin.
Huomioita sijoituspaikasta
Tuulivoimaloiden meluhaitta syntyy lähinnä mekaanisten osien liikkeestä ja lapojen aerodynaamisesta äänestä. Tuulivoimalan sijainnissa tulee ottaa huomio riittävä etäisyys mm. asuinrakennuksista. Melun leviämiseen ja sen erottumiseen vaikuttavat useat paikkakohtaisesti vaihtelevat ja toisistaan riippuvat tekijät, joten suojaetäisyys tuulivoimaloiden ympärillä tulee arvioida tapauskohtaisesti.
Tuulivoimala saattaa aiheuttaa linnuille haittaa siten, että linnut
törmäävät pyöriviin roottorin lapoihin tai muuttavat käyttäytymistään
pystytetyn tuulivoimalan vuoksi. Eniten lintukuolemia esiintyy sumuisena tai
sateisena yönä. Tuulivoimalan sijoituspaikka vaikuttaa oleellisesti
törmäysriskiin.
Tuulivoimaloiden sijoittamisesta määrätään viranomaisten toimesta erilaisin laein ja ohjeistoin. Yleisiä sijoittamisperiaatteita on vaikea laatia. Ekoenergia-merkin kriteereissä rajataan merkin ulkopuolelle luonnonsuojelualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriperintöalueet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeät lintualueet.
Luonnonsuojeluliitto on ottanut kantaa tuulivoiman sijoituspaikkakysymykseen muun muassa ympäristöministeriön tuulivoimatyöryhmän kuulemisessa. Tämän ns. Kevan työryhmän tuloksena saatiin sijoituspaikkojen suositushierarkia ministeriön raporttiin. Siinä ensisijaisia kohteita ovat satamat ja muut niin sanotut brownfield-alueet. Luonnonsuojeluliitto on myös esittänyt tuulivoimaan soveltuvien alueiden huolellista kartoittamista sekä tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin selkeyttämistä.
- Ympäristölainsäädännön soveltaminen tuulivoimarakentamisessa, Suomen ympäristö -sarjan julkaisu 584, 2002. www.ymparisto.fi/julkaisut
