SYKE, Fortum ja Suomen luonnonsuojeluliitto tiedottavat

Mustionjoki on Etelä-Suomen tärkein simpukkajoki. Siellä elävät uhanalaiset jokihelmisimpukka ja vuollejokisimpukka. Vesivoimarakentamisen vuoksi joen lohikalakanta on hävinnyt. Vaihtoehtoisia toimia simpukoiden ja lohikalakantojen parantamiseksi on nyt arvioitu monipuolisesti ja eri sidosryhmien näkemykset huomioon ottaen monitavoitearvioinnilla. Lähestymistavan avulla tuotiin 1980-luvulta lähtien aika ajoin esille nousseeseen hankkeeseen uusia näkökulmia ja saatiin eri osapuolet keskustelemaan avoimesti vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Mustionjoen kunnostusselvitys on ensimmäinen Ekoenergia-merkityn sähkön myynnistä kertyneillä ympäristörahastovaroilla toteutettu hanke.

Vuorovaikutteisella arvioinnilla etsittiin yhteistä tahtoa

Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty vuorovaikutteinen arviointimenetelmä auttoi yhteisen tahtotilan etsimisessä Mustionjoen kunnostushankkeessa. Arviointiin osallistui laaja joukko hyvin erilaisista lähtökohdista hanketta tarkastelevia sidosryhmiä. Työhön sisältyi tietokoneavusteisia haastatteluja, joissa selvitettiin kunkin haastateltavan näkökulmasta mieluisin vaihtoehto ottaen huomioon haastateltavan arvostukset ja vaihtoehtojen vaikutuksia koskevat asiantuntija-arviot.  

Kolme Mustionjoen kunnostusvaihtoehtoa

Sidosryhmät arvioivat kolmea kunnostusvaihtoehtoa; jokihelmisimpukoiden ja kalojen istutuksiin perustuva vaihtoehto, kahden teknisen kalatien rakentamiseen perustuva vaihtoehto ja ns. maksimivaihtoehto, missä toteutettaisiin kaikki mahdollisina pidetyt toimenpiteet ja rakennettaisiin luonnonmukaiset kalatiet kaikkiin voimalaitoksiin.

Ilman kustannusten tarkastelua tehdyissä haastatteluissa suurin osa sidosryhmistä piti parhaimpana vaihtoehtona toimenpiteiden mahdollisimman laajamittaista toteuttamista. Kunnostushankkeen merkittävimmät myönteiset vaikutukset kohdistuivat haastateltujen mielestä loheen, meritaimeneen, jokihelmisimpukkaan, ekologiseen tilaan ja vesivoimantuotantoon. Eniten näkemyseroja oli siinä, vaikuttavatko kalatiet Billnäsin kulttuuriympäristöön myönteisesti vai kielteisesti ja kuinka suuri merkitys hankkeella olisi vesivoimatuotannon imagoarvoon. Myös kalastusrajoitusten vaikutuksesta Pohjanpitäjänlahden kalastukseen esitettiin varsin erilaisia käsityksiä. Myös suhtautumisessa hankkeeseen oli eroja. Osa haastatelluista piti hanketta ensisijaisesti uhanalaisen jokihelmisimpukkakannan elvyttämishankkeena, osa korosti lohen ja taimenen vaellusmahdollisuuksien palauttamisen tärkeyttä.

Eri kunnostusvaihtoehtojen kustannukset arvioitiin

Toimintavaihtoehdoista tehtiin myös kustannushyötyanalyysi, jossa kunnostusvaihtoehtojen kustannuksiksi arvioitiin olevan 50 vuoden laskentajaksolla 1,2 – 4,7  milj. euroa  ja hyötyjen 1,7 -3,6 milj. euroa. Tulos osoitti, että istutusvaihtoehto on taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Hyötyjen euromääräisen arvottamisen vaikeuden vuoksi tulos ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Merkittävin kustannus aiheutuisi kalateiden rakentamisesta. Laskennallisesti merkittävin euromääräinen hyöty olisi jokihelmisimpukkakannan vahvistuminen. Yhden jokihelmisimpukan luontoarvoksi on määritetty 589 €.

Täydentäviä selvityksiä tarvitaan jatkotoimenpiteitä varten

Ennen päätöstä jatkotoimenpiteistä on tarpeen tehdä vielä täydentäviä selvityksiä. Monitavoitearvioinnissa nousi esille mm. jokihelmisimpukkakannan lisääntymiskyky sekä Mustionjoen veden ja sedimentin laadun soveltuvuus simpukoiden lisääntymiseen. Kesän ja syksyn 2010 aikana on tehty jo täydentäviä simpukkatutkimuksia ja selvitetty rahoitusmahdollisuuksia raportissa esitetyille toimenpiteille.

Selvitys Mustionjoen kunnostusmahdollisuuksista

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Fortum käynnistivät syksyllä 2009 yhteistyössä ympäristö- ja kalatalousviranomaisen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa selvityshankkeen Mustionjoen kunnostamismahdollisuuksista. Hankkeen tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisia toimia simpukoiden ja lohikalojen kantojen parantamiseksi, arvioida järjestelmällisesti niiden hyötyjä, haittoja ja kustannuksia sekä toteutettavuutta.

Raportti Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa julkistetaan yhdessä RKTL:n laatiman lohikaloja koskevan selvityksen kanssa tiistaina 23.11.2010 Lärkkullan opistolla Karjaalla Raaseporin kaunpungissa.

Lisätietoja

• Kalvosarja julkaisusta: Mika Marttunen & Mikko Dufva 23.11.2010: Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa (pdf, 251 kb)
• Koko julkaisu (pdf, 151 sivua, 7,8 Mb)
  
• Mustionjoki kuntoon: www.sll.fi/mustionjoki

Johtava asiantuntija Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 469 450, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkimusinsinööri Mikko Dufva, SYKE, puh. 040 746 7166, 
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ekoenergiavastaava Teemu Kettunen, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 041 507 6637, etunimi.sukunimi@sll.fi

Ympäristöasiantuntija Marja Savolainen, Fortum Power and Heat Oy, puh. 050 453 2344, etunimi.sukunimi@fortum.com

Tiedottaja Ulla Sonck, SYKEn viestintä, puh. 040 740 2186, 
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi